Yritysvastuuraportoinnin kenttä elää muutoksessa – 5 vinkkiä kaukonäköiseen ja vakuuttavaan raportointiin

Yritysvastuuraportoinnista on hyötyä yritykselle kuin yritykselle, sillä hyvin laadittu raportti lisää sidosryhmien luottamusta ja auttaa yrityksen oman vastuullisuustyön kehittämisessä. Vastuullisuusraportoinnista tuli tämän vuoden alusta pakollista useimmille suurille* yrityksille EU:n direktiiviin perustuvan kirjanpitolain muutoksen myötä. Raportoidun tiedon esitystapa on yrityksille melko vapaa. Johdonmukaisesti seurattaviin tulosindikaattoreihin perustuva uudistus parantaa kuitenkin vastuullisuustyön vertailtavuutta sekä yritysten kesken, että kunkin yrityksen raportointikausien välillä.

Kehityssuunta on oikea, sillä myös yritysvastuuraportoinnissa olisi korkea aika omaksua ohjenuoraksi taloudellisen tiedon raportoinnin neljä klassista kriteeriä; vertailtavuus, luotettavuus, merkityksellisyys ja ymmärrettävyys. Yritysvastuun kontekstissa lisäisin joukkoon vielä viidennen kriteerin, tavoitteellisuuden. Kriteereiden soveltamisen tueksi esitän viisi vinkkiä kaukonäköisen ja vakuuttavan yritysvastuuraportoinnin kehittämiseen osin EU:n tarjoamia viitteellisiä suuntaviivoja mukaillen. Näitä vinkkejä voidaan soveltaa kaikissa yrityksissä koosta ja toimialasta riippumatta.

1  Paranna vertailtavuutta selkeällä raportointimallilla ja tulosindikaattoreilla

Vastuullisuusraportoinnin perustaksi kannattaa luoda laadukas raportointimalli, joka merkitykseltään on ikään kuin raportin kivijalka. Ajan myötä selkeä raportointimalli vähentää raportoinnista yritykselle koituvaa rasitetta ja parantaa raporttien vertailtavuutta sidosryhmien silmissä. Raportointikaudesta toiseen seurattavat ja olennaisiksi tunnistetut tulosindikaattorit helpottavat vertailtavuutta sekä yritysten kesken, että yrityksen sisällä. Kun raportoinnin suuret linjat säilyvät yhdenmukaisina vuodesta toiseen, vähenee myös raportointiprosessin ja lopputuloksen laadun herkkyys sisäisille muutoksille, kuten raportoinnista vastaavan henkilöstön vaihtumiselle.

2  Pyri luotettavuuteen, älä ainoastaan totuudenmukaisuuteen

Totuudenmukaisuus on kaiken raportoinnin lähtökohta, mutta se ei vielä riitä. Yritysvastuuraportoinnin luotettavuuden kannalta tärkeää on myös olennaisen tiedon kattava, puolueeton ja läpinäkyvä raportointi. Sidosryhmien kannalta merkityksellinen tieto tulee raportoida riittävän yksityiskohtaisesti ja avoimesti, välttäen kuitenkin samalla epäolennaista tietomassaa, johon tärkeät tiedot helposti hukkuvat. Puutteellinen tai epäolennaisia teemoja painottava raportointi, joka ei vastaa sidosryhmien tietotarpeisiin, voi muodostaa maineriskin. Ongelmakohtien tunnistaminen ja niihin perustuva jatkuva kehittäminen puolestaan viestii sidosryhmille luotettavasta ja tiedostavasta yrityksestä ja on mainio lähtökohta yritysvastuutavoitteiden asettamiselle.

3  Varmista merkityksellisyys sidosryhmäyhteistyöllä

Taloudellisen tiedon raportoinnissa sisältö katsotaan merkitykselliseksi, jos sen puute tai väärin raportointi voisi vaikuttaa tiedonkäyttäjän päätöksentekoon. Samaa määritelmää voidaan käyttää myös yritysvastuuraportoinnissa. Tällöin kuitenkin olennaisen tiedon tunnistaminen vaatii yritykseltä sidosryhmiensä erinomaista ja syvällistä tuntemusta. Jotta yritysvastuuraportin sisältö ja ylipäänsä yrityksen vastuullisuustyön painopisteet olisivat sidosryhmien kannalta merkityksellisiä, on sidosryhmien osallistaminen yritysvastuutoiminnan kehittämiseen ensiarvoisen tärkeää.

4  Lisää ymmärrettävyyttä käyttäjälähtöisyydellä

Sidosryhmien kiinnostusten ja odotusten huomioimisen tulisi olla yritysvastuuraportoinnin tärkeimpiä lähtökohtia. Käyttäjälähtöisyys näkyy raportoinnissa paitsi luotettavassa, merkityksellisessä ja vertailtavissa olevassa sisällössä, myös sen esitystavassa. Olennaiseksi tunnistettu tieto esitetään helposti omaksuttavassa ja loogisessa muodossa: teksti on ymmärrettävää ja tieto on hyvin visualisoitu. Hyvässä raportissa käsitteet on selitetty ja niitä käytetään johdonmukaisesti.

5  Sisällytä raportointiin tavoittellisuus ja jatkuvan parantamisen periaate

Tavoitteellista yritysvastuutoiminnan kehittämistä ohjaa usein jatkuvan parantamisen periaate, jossa toiminta etenee suunnittelun, toteutuksen, tarkistuksen ja korjaamisen jatkuvana syklinä. Periaatetta olisi mielestäni syytä tuoda voimakkaammin esille myös yritysvastuuraportoinnissa muun muassa selkeän tavoitteiden asettamisen muodossa sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Tavoitteiden asettaminen ja edistymisen johdonmukainen seuranta raportointikaudesta toiseen parantavat sijoittajien ja muiden sidosryhmien edellytyksiä yrityksen tulevan toiminnan arvioimisessa. Lisäksi tulevaisuuskeskeinen raportointi tarjoaa yritykselle mahdollisuuden viestiä vakuuttavasti omista arvoistaan ja keskeisitä prioriteeteistaan yritysvastuun saralla.

*Yleisen edun kannalta merkittävät yritykset, joilla on yli 500 työntekijää

 

 

Tyrsky-Konsultointi | Tyrsky Consulting

Tyrsky-Konsultointi

Pirkko Kasanen
Toimitusjohtaja
puh +358 400 413 008

Kati Berninger
Tutkimusjohtaja
puh +358 40 879 8713

Sähköpostiosoitteet muodossa etunimi.sukunimi@tyrskyconsulting.fi.

Tyrsky-Konsultointi Oy | Y-tunnus: 2602934-6 | Facebook | Henkilötietoseloste